Täällä ovat laulut!
Useimmat laulut lauletaan alkuperäiskielellä latinaksi. Joka laulun yhteydessä on Tryggve Lundénin ruotsinnos. Sofia Lindroos ja Valter Maasalo ovat luvalla soveltaneet muutaman laulun ruotsinnosta kunnioittaen säveltäjää, alkuperäistä melodiaa ja käännöstä.
Joka laulun yhteydessä on tulostettava nuotti. Nuotit perustuvat Hilkka-Liisa Vuoren ja Tuomo Pulkkisen v. 2015 julkaisemaan Cantus sororum -kirjaan. Julkaistu luvalla. Ei-kaupallinen käyttö sallittu.
Psalmi 95 laulettiin joka aamu matutinumissa. Sunnuntain invitatoriumin Trinum Deum yhteydessä se on ruotsiksi sovitettuna. Hymni O Trinitatis gloria sunnuntain matutinumista on ruotsiksi Tryggve Lundénin metrisenä käännöksenä. Sama hymnisävelmä lauletaan latinaksi saman päivän prima-hymnissä O veneranda Trinitas.
Sunnuntain ensimmäinen antifoni O amabilis Virgo osoittaa neitsyen tärkeän aseman Birgitan hetkipalveluksessa, ja sekä teksti että musiikki ilmaisevat Marian paikkaa lunastushistoriassa. Täällä on mukana myös pari laulettua psalmisäettä. Kaikki ensimmäisen päivän (sunnuntai, Dominica) responsoriot ovat mukana. Maria, summæ Trinitatis lauletaan ruotsiksi. Vesper-hymnissä Lux Deus rukoillaan, että Jumalan sammumaton valo säilyisi sydämissämme kun auringon säteet jättävät meidät.
Lyhyet responsoriot In manus tui, In pace Patris æterni ja Stella solem pariens iltahartaudesta ovat pieniä musiikillisia resitointi- tai kantillatiokaavan mukaisia helmiä. Viimeksimainitussa Mariaa verrataan tähteen, joka synnyttää Kristus-auringon.
Maanantain laudesin antifonissa Angeli, Archangeli kuullaan keskiaikaista säestystapaa: säkeistössä toinen laulajista pysyttelee borduna-sävelellä. Suuri responsorio Benedicta terra viittaa runollisten symbolien maailmaan, joka täyttää koko Cantus sororumin. Kaunis Sis tu æterne Deus, joka on yksi pisimpiä antifoneja, edeltää Sakariaan kiitosvirttä. Maanantain viimeinen antifoni lauletaan ruotsiksi, Hell dig himlarnas Drottning (Ave Regina cœlorum, ave). Maria on kohotettun ”enkelien valtiattareksi”, ja häntä, ”kaikkein kauneinta” kehotetaan rukoilemaan meidän kaikkien puolesta.
Yleisohjelmiston suurista Maria-antifoneista olemme valinneet sivustolle laulut O florens rosa ja Ave Regina cœlorum, Mater, jotka lauletaan myös ruotsiksi. Viimeksimainittua edeltää lyhyt antifoni Lumen verum, joka kehystää Simeonin kiitosvirttä tiistain kompletoriossa, viimeisessä hetkipalveluksessa. Tiistain ensimmäinen suuri responsorio Eva Mater kuvaa aika karkealla tavalla Eevan lankeemusta vasten Marian nöyrää kuuliaisuutta. Vuoren mukaan tämä suuri responsorio on suurella todennäköisyydellä Petrus Skänningeläisen käsialaa. Veni creator Spiritus on birgittalainen versio eräästä tunnetuimmista latinankielisistä hymneistä.
Keskiviikon aihepiiri on Marian syntymä ja nuoruusvuodet. Hymnissä Tu miro Maria esitetään merenkävijöiden läheisenä johtotähtenä, ja teksti peilaa hänen loputonta kauneuttaan: ”Olet suloisempi kuin nektari kaikille jotka ovat saaneet sinua maistaa. Olet kirkkaampi kuin auringonvalo niille, jotka koettavat sinua katsella.” Kompletorion päättävässä laulussa O florens rosa kuvaillaan Mariaa ruusuna, aamuruskoa kirkkaampana.
Torstai eli viides päivä, aiheena Kristuksen syntymä, alkaa tunnetulla latinankielisellä Maria-rukouksella Ave Maria gratia plena, Dominus tecum. Maria on täynnä armoa ja Herra on hänen kanssaan; hän otti vastaan Kristuksen synnyttämisen tehtävän ja hänestä tuli Jumalan äiti. Suuri antifoni Gaude æternaliter on Servatiuksen mukaan Petrus Skänningeläisen omaa tuotantoa.
Aamuyön invitatoriumin ja psalmin surulliset sävelkulut paljastavat perjantain aiheen: Kristuksen kärsimys ja Marian myötätunto. Pieni responsorio Vidit Virgo kertoo äidin kivusta hänen nähdessään pilkatun, kärsivän poikansa ristillä. Vesper-antifoni Annuntietur in universa terra kuuluttaa iloisilla sävelillän Vapahtajan voittaneen kuoleman. Kompletoriohymni Rubens rosa kertoo, kuinka yksin Maria toivoi ja uskoi Jeesuksen sanoihin kun kaikki muut luopuivat. Se lauletaan ruotsiksi Tryggve Lundénin metrisenä käännöksenä.
Lauantain aihepiiri on Kristuksen ylösnousemus ja Marian taivaaseenottaminen. Lyhyen antifonin Quæ est ista teksti on Vanhan testamentin Laulujen laulusta. Hymni O quam glorifica esitetään niinikään Tryggve Lundénin metrisenä käännöksenä. Vesperin birgittalaiset antifonit Iam lætaris ja Maria, Maria lauletaan myös ruotsiksi versioituina.